| Portfolio | Joakim Innilä

Runogalleria | Mietelmiä elämästä

Tuulet hauraan kauniiksi sivelleet

18/12/2015

Enää neljä luukkua Joulun alla, kuinka päivät minua kuljettaneet.

Lämpömittari ajankohtaa jäljessä, mihin jäivät ne neitseelliset hiutaleet.

Kuuran hohkaamalla ikkunalaudalla, huomaan kylmää halkovat kultaiset säteet.

Autan kynttilöiden syttymistä kämmenellä, yhä kirkkaammin karmeja valaisseet.

Kynnyksen edellä lammikko vanha, hauraan kauniiksi tuulet sen sivelleet.

Enkelikellon toiveikkaalla helinällä, säestän lentoon haaveeni heränneet.

Valtatiellä vilkku päällä

10/12/2015

Valtatie kun jatkuu läpi hämärtyvän metsämaan, risteys yksi toisensa jälkeen pääsee ohi lipumaan.

Kilometrit numeroina vilisevät solkenaan - niemet, kylät, joenrannat - ei ratti koukkausta sallikaan.

Numerot opasteissa juosten, bensavalo ryhtyy tuikkimaan - usva tietä peittänyt on kauemmin kuin huomaankaan.

Ei merkitystä tankin koolla, jos päättymätöntä suoraa tyydyn jatkamaan - vain käännöksillä merkityksen matkaansa voi saavuttaa.

Pitkään houkuttanut on jo ratti taittaa seuraavaan, ne haaveet kauan kaivatut muutoin jäävät seuraan harventuvaan.

Valon lämpöön virkistävään, tienviitta pyrkii ohjaamaan - päätöksistä tärkein lienee kun suuntavilkkuni kytkeä saan.

Huudan äänettömänä

11/09/2015

Huudan äänettömänä, suuni vaimennettuna, kuin teippi sitä peittäisi.

Sokeat silmät ympärillä, kuurot korvat, kukaan sanojani todesta ei ottaisi.

Pelko sekasorron hetkellä, epätietoisuus palellessa, kuin viileään syysilmaan hiipusi.

Yksin viiman äärellä, jos kuitenkin, nuotion lämpö minut ajoissa saavuttaisi.

Rannekelloni raskas, ei tunne enää aikaa

05/08/2015

Puunrunkojen varjojen lomassa, sinä pitkin nurmikenttää.

Puistonpenkin laidalla, kisaat kanssani tuijotuskilpaa.

Jalavan karhean kahinassa, haikailtua iltapäivää.

Rannekelloni raskas, ei tunne enää aikaa.

Kätesi hellässä lämmössä, ajatukseni hetkessä lepää.

Varmana kulkea vierelläsi, muuta sydän ei kaipaa.

Elät viimein läsnäolevana

25/07/2015

Vanha kuvio turvallinen, rutiini arjen toistuva.

Ihmiselle pulmallinen, samaan turtumukseen kahlitseva.

Uskallusta vaati teko, uuden sivun mahdollistava.

Taakse jätä orjallinen keko, hylkää ajatus vallitseva.

Älä mieti käsikirjoitusta, käy neulanreiästä rohkeana.

Joka päivä löydät tilaisuuden, elät viimein läsnäolevana.

Kaikki sivuilla esiintyvä materiaali © Joakim Innilä 2006-2021 ellei materiaalin yhteydessä toisin mainita.

Sisällön, kuten kuvien, tekstien, videoiden ja ulkoasun kopioiminen tai/ja levittäminen ilman lupaa on kielletty.

Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästekäytännöistä.