Jos saisin viimein valita oveni

02/02/2016

Loskainen lumi mehustaa talven kauhduttamia kenkiäni, 

matkaa jäljellä enemmän kuin muutama kortteli.


Aulan odotuspenkillä lingottuna koitan lämmittää mieltäni,

elän hetken surffaten laineilla matkapuhelimeni.


Järki toistaa - ”sitten joskus kaikesta valmistuttuani”,

vaan mieli kaipaa - on viimein mahdollisuuteni.


Odotushuoneessa kuunnellen hartaita unelmiani,

jos numeron sijaan saisin viimein valita oveni.

Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästekäytännöistä.