| Portfolio | Joakim Innilä

Valkoinen tuoli

13/07/2015

Valkoinen tuolini kutsuu, sen turvallinen syleily.

Selkänojan kapeat puut, sirojen jalkojen kiiltely.


Valheellisen valkoisena, puhtauttaan hohtaa.

Totuutta todellista, koskaan silti kohtaa.


Vaan istuisinko enää, vaikka houkutus on suurin.

On tuoli pahoin viallinen, ymmärsin sen perin juurin.


Houkuttavan kuoren alla, lukuisat hauraat halkeamat.

Liimalla tilkittynä, tuolin viimeiset hetket huterat.


Murenee jo tuolini, valkoisena säihkynyt.

Sisältä totuus paljastuu, mustaksi hiiltynyt.

Hylkää
Hyväksy

Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästekäytännöistä.