Vuosi ihmisen elämää on kynttilän pilkahdus maailmankaikkeudessa. Huomaan jälleen kuinka ikuisuuksilta tuntuneet hetket, haastavat retket, kipeätkin umpikujat - jäävät päivien, viikkojen, kuukausien, lopulta vuosien tilkkutäkkiin. Karheat ja raskaat tiiliskivet hiipuvat, muuttavat olomuotoaan pehmeäksi kudelmaksi. Lopulta tuota ajan kanssa interaktiossa muodostuvaa täkkiä katselee jo ystävällisellä kiitollisuudella - kiitos että jokainen silmukkasi on jatkossa vahvuuteni, tukeni ja uusi lämmittävä kerros.
Huomaan yhä pohtivani suurella ilolla jokaista pientä arjen, ystävyyden ja ymmärryksen hetkeä. Vuosi toisensa jälkeen olen tullut aina tietoisemmaksi siitä, kuinka vähän ihminen tarvitsee ollakseen onnellinen ja läsnä - juurikin tunteakseen onnen sisällään. Uskon, että meistä jokainen on elämässään kokenut nautintoa, onnistuneisuutta, merkitystä ja onnea suorituksistaan, menestyksestään toimenkuvissaan ja tehtävissään. Vaikka siinä ei tietenkään mitään väärää ole, sekä itsekin kyseisestä ”onnistuneisuuden” ja itsensä arvottamisen metodia yhä käytännössä toteutan, olisi melkoisen terveellistä ja jopa rauhoittavaa välillä pysähtyä ja oivaltaa sen olevan välillistä ja ulkoista.
Todellisina pysähtymisen ja läsnäolon hetkinä - tapahtuivat ne sitten kahvilla ystävän kanssa, merenrannalla Ruissalon nokassa, kävellessä Vartiovuorenpuiston vanhojen puiden lomassa - on mahdollista napata kiinni siitä kultaisesta, pehmeästä ja mieltälämmittävästä villalangan pätkästä. Se arjen hulinoissa ignoorattu, mutta kallisarvoisin säie, jota joka vuosi surkuttelee löytävänsä liian vähän taakseen kertyneen tilkkutäkin joukosta. Se lanka joka ilmentää ”mistä minä ITSE nautin, mitä minä ITSE haluan, mistä olen ITSESSÄNI onnellinen”. Mielemme ja sydämemme sitä hiljaa kehräten hartaudella joka hetkessä. Sen kehrääminen ei edellytä titteleitä, tulostavoitteita tai diplomeja, sillä lanka kehräytyy kaikesta siitä mitä itse koet, tunnet ja kaipaat.
Toivon meille jokaiselle rohkeutta, lempeyttä, kärsivällisyyttä, iloa ja rakkautta mieliimme, sekä uskallusta kuulostella näitä tunteita ja ajatuksia. Yksikin uusi kultalanka erottuu lämpöä hohkaten ja valossa kimmeltäen tilkkutäkkimme joukossa. Siksi toivon niitä meille jokaiselle lisää - niin paljon kuin kukin itse sallii ja kykenee lankaa taas tulevana vuonna vastaanottavansa.
Toivotan kynttilöiden, tuoksujen, kultalankojen, läheisyyden ja pehmeiden yllätysten täyteistä Joulua, sekä inspiroivaa - juuri sinulle itsellesi yhä onnellisempaa tulevaa vuotta!