| Portfolio | Joakim Innilä

Vaihdat katseen

22/08/2013

Näen sut paikoissa joissa et nähdyks’ tulla tahdo, siksi yössä nauramme salaa, hiljaa.

Jos isäsi tietäis’ kenen kanssa kuljet, yön valjetessa naurun tukahduttaa.


Juostaan yhdessä pellon poikki, läpi aamukasteisten ohranvarsien. 

Ne hyväilevät jalkapohjia, taipuvat rytmiin huurteessa hengityksen - kiihtyneen.

Rantaviivan viileydessä, taivaanrannan jo heräillessä,

vaihdat katseen pakahtuneen, ujon, silti rakastuneen

- katse viipyy vaan.


Kuulen sinut sängyn laidalta, kerrot tarinoita vailla sanoja - piirrät ne selälleni.

Jos aamulla saapuisi talvi, kääriytyisit vaan peittoon lujempaa, lähelleni.


Juostaan yhdessä hangen poikki, läpi peittyneiden heinänkorsien.

Narske jalkapohjissa, lumi tarttuu silmäripsiimme hiljaa laskeutuen - leijaillen.

Rannan kalliolla jäätyneellä, yön tähtikannen sitä peittävällä,

vaihdat katseen pakahtuneen, ujon, silti rakastuneen.

Hylkää
Hyväksy

Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästekäytännöistä.